Kotisivu Pekka Vanhanen Erityisalat Toimintatapa Toimisto Ajankohtaista Realisaatiot

EMME VASTAA VAHINGOISTA, JOTKA KOITUVAT TÄMÄN ESITYKSEN PERUSTEELLA TEHDYISTÄ TOIMISTA TAI NIISTÄ PIDÄTTÄYTYMISESTÄ.

1/2004
1. KILPAILUMENETTELY JULKISISSA HANKINNOISSA

2/2002
1. VELKASAATAVAN PERINTÄ

1/2002
1. SALASSAPITOSOPIMUS

2/2001
1. ASUNTOKAUPAN ONGELMAKOHDAT TÄNÄÄN

1/2001
1. eTAMPEREEN KIIHDYTTÄMÖ
2. OSAKASSOPIMUKSET OSAKEYHTIÖISSÄ
3. TYÖSOPIMUSLAIN UUDISTUS

2/2000
3. ASP-TOIMINTA, MENNEISYYDEN TOIMINTAMALLI TAAS AJANKOHTAISEKSI
4. HENKILÖYHTIÖN PURKAMINEN

1/2000
1. IT-MAAILMAN SOPIMUKSET
2. VAJAAVALTAISTEN OMAISUUDEN HOITO

1/1999
1. OSAKEPÄÄOMAN KOROTUSMUODON VAIKUTUS VEROTUKSEEN
2. OSAKEYHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN
3. TIETOJÄRJESTELMIEN VUOSI 2000 -TOIMINTAHÄIRIÖT JA OIKEUDELLINEN VASTUU


Ajankohtaista 1 / 2000
2. VAJAAVALTAISTEN OMAISUUDEN HOITO

Viime aikoina ovat yleistyneet tarpeet siirtää omaisuutta vanhemmilta alaikäisille lapsille. Miten alaikäisten nimiin siirtyvän omaisuuden suhteen tulee oikein menetellä luovutuksen yhteydessä ja sen jälkeen?

Varakkaiden kuolinpesien lukumäärän kasvu on tehnyt entistä merkityksellisemmiksi ja tavanomaisemmiksi tilanteet, joissa vajaavaltainen on tällaisen pesän osakkaana. Miten 1.12.1999 voiman tullut uusi holhoustoimilaki on näihin tilanteisiin vaikuttamassa?


VAJAAVALTAISET

Holhoustoimen tarkoitus on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi itse voi pitää huolta taloudellisista asioistaan.

Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat eli alaikäiset sekä yli 18-vuotiaat eli täysi-ikäiset, jotka on julistettu vajaavaltaiseksi.


EDUNVALVOJAT

Alaikäisen edunvalvojana toimivat hänen huoltajansa eli avioliitossa olevat vanhempansa tai avioerossa yhteishuoltoon määrätyt vanhemmat yhdessä.

Muissa edunvalvontatapauksissa edunvalvoja määrätään tehtäväänsä.

Eräänä edunvalvojan määräämisen edellytyksenä on, että päämies on kykenemätön sairauden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn takia valvomaan etuaan. Edellytyksenä on lisäksi, ettei päämies vastusta edunvalvojan määräämistä. Tosin vastustuksesta huolimattakin edunvalvoja voidaan määrätä, jos vastustusta ei pidetä aiheellisena.

Toisena tilanteena edunvalvojamääräyksen antamiselle on poissaolevan henkilön edun valvominen. Esimerkiksi jos henkilö, jonka olinpaikkaa ei kyetä selvittämään, tulee osakkaaksi kuolinpesään tai omistaa osakeyhtiön osakkeita, jotka ovat tulleet osakeyhtiölain mukaisen 90 prosentin enemmistöosakkaan vaatiman lunastusmenettelyn kohteeksi.


TOIMINTAVALLAN RAJAT

Päämiehen toimintakelpoisuuden lievin muoto on velvoittaa hänet yhteistoimintaan edunvalvojan kanssa. Päämieheltä voidaan evätä oikeus vallita määrättyä omaisuutta tai kieltää tekemästä tietynlaisia oikeustoimia. Näin voidaan varmistaa mm., ettei päämiehellä ole oikeutta luovuttaa omistamaansa asunto-osaketta tai kiinteistöä tai häneltä voidaan evätä mahdollisuus antaa takaussitoumuksia.

Jos päämies julistetaan vajaavaltaiseksi, puuttuu häneltä kokonaan oikeus tehdä sitovia oikeustoimia. Vastaava tilanne on myös alaikäisyyden vuoksi vajaavaltaisilla. Aikaisempaan holhouslakiin nähden vajaavaltaisen omaisuuden vallintamahdollisuudet ovat laajentuneet. Omien työansioiden vallinnan lisäksi vajaavaltainen voi nyt vallita myös omaisuutta, jonka edunvalvoja hänen vallittavakseen on antanut.


MÄÄRÄYKSEEN PERUSTUVAN EDUNVALVONNAN HAKEMINEN

Pääsääntö on, että edunvalvonnan edellytykset ja edunvalvojan määrääminen tulevat tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tilanteet, joissa oikeusturvanäkökohdat eivät muuta edellytä, voidaan asia käsitellä myös maistraatissa edellyttäen, että päämies ymmärtää asian merkityksen ja itse hakee edunvalvojamääräystä. Asian merkityksen ymmärtäminen tulee tarkastettavaksi päämiehen henkilökohtaisella kuulemisella maistraatissa.


MAISTRAATIN LUPAA EDELLYTTÄMÄT OIKEUSTOIMET

Edunvalvojan toiminta tulee kokonaisuutena tarkasteltavaksi jälkikäteen edunvalvojan vuositilin yhteydessä. Edunvalvojan On nimittäin vuosittain tehtävä tilitys päämiehen omaisuuden hoidosta.

Laissa määritellyt oikeustoimet, jotka edellyttävät maistraatilta haettua lupaa:

  • asunto-osakkeiden ja asumisoikeuden hankkiminen tai myyminen tai niiden käyttöoikeuden luovuttaminen yli viideksi vuodeksi tai yli yhdeksi vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta,
  • kiinteän omaisuuden tai vuokraoikeuden hankkiminen tai luovuttaminen tai vastaava käyttöoikeuden luovuttaminen kuin edellisessä kohdassa asuntojen osalta,
  • perinnöstä luopuminen, pesänosuuden luovuttaminen, sopimuksen tekeminen kuolinpesän yhteishallinnosta ja osituksesta ja perinnönjaosta sopiminen,
  • muun kuin valtion takaaman opintolainan tai vekselin ottaminen tai takauksen antaminen ja omaisuuden panttaus,
  • elinkeinon harjoittamiseen ryhtyminen ja avoimen tai kommandiittiyhtiön perustaminen tai niihin liittyminen,
  • sijoituskohteiden hankkiminen. Lupaa ei kuitenkaan edellytetä muun muuassa julkisyhteisöjen joukkovelkakirjojen hankkimiseen, julkisesti kaupattavien arvopapereiden hankkimiseen tai sijoitusrahasto-osuuksien, joiden varoista ¾ on edellisten kohtien sijoituskohteena, hankkimiseen.

Vajaavaltaisen varojen sijoittamiseen pörssiosakkeisiin ei lupaa tarvita.

Periaatteessa julkisena tukena maksettavat lapsilisät kuuluvat vanhemmille. Jos lapsilisät siirretään lapselle, on kyseessä lahja siihen liittyvine mahdollisine veroseuraamuksineen. Näin lapsen omaisuudeksi siirtynyttä omaisuutta voi edunvalvoja sitten hoitaa lapsen eduksi esimerkiksi pörssinoteerattuja osakkeita ostamalla.

Vielä on mainittava, että lapsen tuloja verotetaan itsenäisesti tuloverotuksessa. Sen sijaan varallisuusverotuksessa lapsen varat verotetaan yhdessä varakkaamman vanhemman kanssa.

Lupa voidaan kuhunkin luvanvaraiseen toimeen hakea joko ennen tai jälkeen oikeustoimen tekemisen.


ILMOITUSVELVOLLISUUS

Edunvalvonnan alkaessa on edunvalvojan toimitettava maistraatille omaisuusluettelo kolmen kuukauden kuluessa tehtävän alkamisesta.

Päämiehen varallisuusaseman muutokset ilmoitetaan maistraatille vuosi-ilmoituksessa.

Alaikäisen vanhempi ei ole ilmoitusvelvollinen, jos omaisuuden arvo on vähemmän kuin 90.000 FIM.

Vuositili annetaan kalenterivuosittain päättymistä seuraavan maaliskuun loppuun mennessä.

Edunvalvonnan päättyessä annetaan maistraatille päätöstili lopputilitykseksi.


EDUNVALVOJAN ESTEELLISYYS

Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos oikeustoimen vastapuolena ovat

  • edunvalvoja itse
  • edunvalvojan puoliso
  • muu edunvalvojan läheinen
  • edunvalvojaa edustava taho

Tällaisen toimen osalta on edunvalvojalle haettava määräys sijaisen asettamisesta, jotta oikeustoimi syntyisi pätevästi.


KÄYTÄNNÖN TILANTEET

Lähtökohtaisesti lahjan antaminen edellyttää muotomääräysten täyttämistä.

Jos joku muu kuin lapsen huoltaja, eli isä tai äiti, lahjoittaa lapselle rahaa tai muuta omaisuutta, voi isä tai äiti toimia lapsen edunvalvojana lahjaa vastaanotettaessa.

Ei liene mahdotonta antaa tavanomaisen suuruista rahalahjaa suoraan lapsen nimissä olevalle pankkitilille ilman että vanhempansa lahjaa erikseen vastaanottavat.

Esimerkiksi holhouslautakunnan vuositilityksen ilmoitusvelvollisuuden rajan ylittävät 90.000 markan arvoiset lahjat on syytä aina toteuttaa edunvalvojan vastaanottamana.

Jos taas lapsen vanhemmat haluavat antaa lahjana muuta kuin rahaa, on syytä hakea edunvalvojamääräys vastaanottamisen varmistamiseksi.