EMME VASTAA VAHINGOISTA, JOTKA KOITUVAT TÄMÄN ESITYKSEN PERUSTEELLA TEHDYISTÄ TOIMISTA TAI NIISTÄ PIDÄTTÄYTYMISESTÄ.

1/2004
1. KILPAILUMENETTELY JULKISISSA HANKINNOISSA

2/2002
1. VELKASAATAVAN PERINTÄ

1/2002
1. SALASSAPITOSOPIMUS

2/2001
1. ASUNTOKAUPAN ONGELMAKOHDAT TÄNÄÄN

1/2001
1. eTAMPEREEN KIIHDYTTÄMÖ
2. OSAKASSOPIMUKSET OSAKEYHTIÖISSÄ
3. TYÖSOPIMUSLAIN UUDISTUS

2/2000
3. ASP-TOIMINTA, MENNEISYYDEN TOIMINTAMALLI TAAS AJANKOHTAISEKSI
4. HENKILÖYHTIÖN PURKAMINEN

1/2000
1. IT-MAAILMAN SOPIMUKSET
2. VAJAAVALTAISTEN OMAISUUDEN HOITO

1/1999
1. OSAKEPÄÄOMAN KOROTUSMUODON VAIKUTUS VEROTUKSEEN
2. OSAKEYHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN
3. TIETOJÄRJESTELMIEN VUOSI 2000 -TOIMINTAHÄIRIÖT JA OIKEUDELLINEN VASTUU

Ajankohtaista 1/1999
1. OSAKEPÄÄOMAN KOROTUSMUODON VAIKUTUS VEROTUKSEEN

Uudessa osakeyhtiölaissa osakeyhtiön minimipääomaa on nostettu 15.000 markasta 50.000 markkaan (8000 euroa). Vanhoilla osakeyhtiöillä on aikaa korottaa osakepääomansa 1.9.2004 mennessä. Osakepääoman korottamisen perusmuodot ovat uusmerkintä ja rahastoanti. Uusmerkinnässä annetaan merkittäväksi maksullisia osakkeita tai korotetaan osakkeiden nimellisarvoa maksua vastaan. Rahastoannissa taas annetaan osakkeita tai korotetaan osakkeiden nimellisarvoa maksutta.

On järkevää miettiä, miten korottaa osakepääomaa, koska tämä vaikuttaa verotukseen. Jos osakepääomaa korotetaan osakkeiden nimellisarvoa korottamalla, ja korotus tehdään yhtiön varoilla, osakkaan osakkeiden hankintahinta on edelleen alkuperäinen, esimerkiksi 15.000 markkaa. Jos osakas myy alle 10 vuotta omistetun yrityksensä osakkeet 50.000 markalla, hän maksaisi myyntivoiton veroa 35.000 markasta vuoden 1999 verokannan mukaan 28 prosenttia eli 19,6 prosenttia 50.000 markasta laskettuna. Jos sen sijaan yhtiön voittovarat jaetaan osakkaalle osinkona ja osakas maksaa korotuksen, käsitellään sijoitusta verotuksessa hankintamenona. Myydessään osakkeensa 50.000 markalla osakas ei maksaisi myyntivoitosta veroa edellyttäen tietenkin, että maksettujen osakepääomasijoitusten yhteismäärä on vähintään yhtä suuri.

Toinen tapa korottaa osakepääomaa on osakkeiden lukumäärän nostaminen. Jos yhtiö nyt maksaa korotuksen, osakas saa hyväkseen hankintameno-olettaman. Se on tärkeä osa luovutusvoittoverojärjestelmää. Luovutushinnasta vähennetään aina vähintään 20 prosenttia riippumatta siitä, mikä on todellinen hankintahinta. Jos luovutettu omaisuus on omistettu yli 10 vuotta, vähennetään hankintameno-olettamana 50 prosenttia luovutushinnasta. Verovelvollisella on siis oikeus vähentää luovutushinnastaan joko todellinen hankintahinta tai hankintameno-olettaman osoittama määrä. Alun perin 15.000 markalla merkityt vanhat osakkeet nimellisarvolla myydessään ei osakkaalle koidu luovutusvoittoa hankintamenon ollessa saman suuruinen. Rahastoannissa saatujen nimellisarvoltaan 35.000 markan osakkeiden osalta 20 prosentin hankintameno-olettamalla voittoa syntyy 28.000 markkaa ja 50 prosentin hankintameno-olettamalla 17.500 markkaa. Myyntihinnan vero olisi vastaavasti vuoden 1999 28 prosentin verokannalla joko 15,7 prosenttia tai 9,8 prosenttia 50.000 markan luovutushinnasta.

Jos osakepääomaa korotetaan osakkeiden lukumäärää nostamalla ja osakas maksua vastaan merkitsee osakkeet, hän ei maksa myyntivoitosta veroa. Kun myyntihinta on yhtä suuri kuin osakkeita alun perin merkittäessä ja uusmerkintänä maksettu määrä, ei luovutusvoittoa tietenkään synny.