Kotisivu Pekka Vanhanen Erityisalat Toimintatapa Toimisto Ajankohtaista Realisaatiot

EMME VASTAA VAHINGOISTA, JOTKA KOITUVAT TÄMÄN ESITYKSEN PERUSTEELLA TEHDYISTÄ TOIMISTA TAI NIISTÄ PIDÄTTÄYTYMISESTÄ.

1/2004
1. KILPAILUMENETTELY JULKISISSA HANKINNOISSA

2/2002
1. VELKASAATAVAN PERINTÄ

1/2002
1. SALASSAPITOSOPIMUS

2/2001
1. ASUNTOKAUPAN ONGELMAKOHDAT TÄNÄÄN

1/2001
1. eTAMPEREEN KIIHDYTTÄMÖ
2. OSAKASSOPIMUKSET OSAKEYHTIÖISSÄ
3. TYÖSOPIMUSLAIN UUDISTUS

2/2000
3. ASP-TOIMINTA, MENNEISYYDEN TOIMINTAMALLI TAAS AJANKOHTAISEKSI
4. HENKILÖYHTIÖN PURKAMINEN

1/2000
1. IT-MAAILMAN SOPIMUKSET
2. VAJAAVALTAISTEN OMAISUUDEN HOITO

1/1999
1. OSAKEPÄÄOMAN KOROTUSMUODON VAIKUTUS VEROTUKSEEN
2. OSAKEYHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN LUOVUTTAMINEN
3. TIETOJÄRJESTELMIEN VUOSI 2000 -TOIMINTAHÄIRIÖT JA OIKEUDELLINEN VASTUU


Ajankohtaista 1/2004
1. KILPAILUMENETTELY JULKISISSA HANKINNOISSA

1. MARKKINATILANNE

Julkisen hallinnon rakenteita pohdittaessa on yhtenä esityksenä yhä useammin esitetty palvelujen ostamista yksityiseltä sektorilta. Nähdäkseni kehitys tulee pakostakin voimistumaan tulevaisuudessa.

Toisaalta jo nyt julkiset toimijat hankkivat palveluita ja tavaroita niin kuin ovat aina tehneet.

Näitä julkisen sektorin hankintoja säätelee 1.1.1994 voimaan saatettu laki julkisista hankinnoista ja siihen liittyvät asetukset.

Lain päämääränä on kilpailun ja tarjousmenettelyyn osallistuvien tasavertaisen kohtelun saavuttamiseksi velvoittaa valtio ja hankintayksiköt toteuttamaan sen säännöksiä hankintoja tehdessään.

Lain mukaan kaikkiin hankintoihin sitä ei sovelleta ja niin esimerkiksi valtion keskeiset turvallisuusedut saattavat oikeuttaa muuhun menettelyyn.

Lain mukaan hankintayksikköjä, joihin laki sovelletaan, ovat valtion, kuntien ja kuntainliittojen viranomaiset sekä muut laissa määritellyt hankkijat. Lain tarkoittamaa hankintaa on esimerkiksi ostaminen, vuokraaminen tai urakalla teettäminen.

2. TARJOUSKILPAULUJEN TOTEUTUS

Periaatteena on, että tarjouskilpailussa sen ehtojen mukaan valituksi tulee hinnaltaan halvin tai kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.

Totean, että niissä tapauksissa, joita olen tutkittavakseni saanut, eivät hankintayksikön asettamat tarjouskilpailun ehdot ole olleet riittävän selkeitä ja toisaalta hankintayksiköiden menettely on vaikuttanut päämäärähakuiselta, kun kesken tarjouskilpailun on saatettu ryhtyä neuvottelumenettelyyn hintatason tinkimisen tai muiden ehtojen täsmentämisen tarkoituksessa.

En tiedä, ovatko hankintayksiköiden kilpailuttamismenettelyn kokemus ja taito karttuneet, mutta käsittelemissäni tapauksissa on piirteitä, jotka osoittavat joko taitamattomuutta tai tietoista kilpailunperiaatteiden rikkomista.

3. HANKINTAMENETTELYN PERIAATTEET

Tarjouskilpailussa voivat kaikki halukkaat tehdä tarjouksia.

Tarjouskilpailun ehdot tulee asettaa niin, että pyyntöön perustuvat tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia.

Esimerkiksi tarjouspyyntö, jossa kilpailuehdot laaditaan siten, että vain yksi tarjoaja voi sen teknisesti tai toimitusajan rajoissa toteuttaa, ei voi olla mahdollinen.

Nähdäkseni näin kilpailuehtoja ei voida käyttää aidon kilpailun eliminoimiseksi. Toisaalta voidaan kysyä, kenen intressissä kilpailun puuttuminen ylipäänsä on ja miksi.

Tarjouskilpailussa tulee voittajaksi asetettujen ehtojen mukaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous tai halvin tarjous.

4. NEUVOTTELUMENETTELY

Tarjouskilpailun kestäessä ei saa käynnistää neuvottelumenettelyä.

Kysyä voi miksi tarjouskuoret eräässä kilpailussa oli aukaistu ennen tarjouskilpailun päättymistä varsinkin kun hankintayksikkö sen seurauksena kysyi täsmennettyjä tarjouksia kahdelta vaan ei kaikilta tarjoajilta.

Nähdäkseni menettely ei ole kilpailun periaatteiden mukaista.

Myöskään sallittua ei ole tarjouskilpailun jälkeen ryhtyä neuvottelumenettelyyn esimerkiksi hinnan tai muiden ehtojen tinkimiseksi.

5. OIKEUSSUOJAKEINOT

Muutosta hankintapäätökseen haetaan markkinaoikeudelta. Tarjouskilpailun päätöksen valitusaika on lyhyt.

Valittajan on ensinnä ilmoitettava hankintayksikölle aikomuksestaan saattaa valitus markkinaoikeudessa vireille.

Valitus markkinaoikeudelle on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä kun hakija sai tiedon hänen sulkemisestaan pois tarjouskilpailusta ja sen perusteista.

Oikeusseurauksena markkinaoikeus voi, mikäli hankintapäätös on virheellinen,
1. poistaa hankintayksikön päätöksen osittain tai kokonaan,
2. kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä,
3. velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä, tai
4. määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hyvitysmaksu tulee kuitenkin kyseeseen vain, jos kohtien 1-3 tarkoittamat toimenpiteet aiheuttaisivat haittaa tai jos hakemus markkinaoikeudelle on pantu vireille vasta hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Hallituksen esityksessä hyvitysmaksun suuruudeksi on esitetty 1-15 prosenttia hankinta-arvosta.

6. ESIMERKKITAPAUS

Ohessa liitteenä valituskirjelmä markkinaoikeudelle ja oikeuden ratkaisu muutokseen johtaneessa tarjouskilpailussa.

- Markkinaoikeus valitus
- Markkinaoikeus päätos